OHJESÄÄNTÖMME
 


​Seurakunnan ohjesääntö

 

Seurakunnan korkeimpana toimeenpanevana elimenä toimii yleiskokouksen valtuuttama hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu huolehtia seurakunnan yleisestä hallinnosta ja hoitaa seurakunnan taloutta ja omaisuutta. Hallintoneuvosto myös hyväksyy uudet jäsenet.

 

Jäsenyys

 

Jäseneksi pyrkivän tulee olla käytökseltään moitteeton suomessa asuva mooseksenuskoinen, joka on täyttänyt 21 vuotta. Kirjallisessa sopimuksessa hakijan tulee selkeästi ilmoittaa alistuvansa seurakunnan sääntöihin ja sitoutua noudattamaan niitä. Anojalla täytyy olla kaksi seurakuntaan kuuluvaa äänioikeutettua suosittelijaa. Uuden jäsenen ottamisesta voidaan äänestää jos läsnä on kuusi hallintoneuvoston jäsentä, jos hallintoneuvosto syystä tai toisesta hylkää anomuksen, on henkilöllä oikeus esittää 30 päivän kuluessa hylkäämisestä valitus hallintoneuvostolle, jonka tulee ottaa asia esille seuraavassa yleisessä vuosikokouksessa. Jäsen voidaan erottaa seurakunnasta jos hänen menettää kansalaisluottamuksensa maassa, tai jos hän elämäntavoiltaan tai teoillaan aikaansaa seurakunnalle vahinkoa.

 

Seurakuntamaksu

 

Yhteisön jokainen jäsen on velvollinen maksamaan seurakuntaveroa. Verotuksesta vastaa verotuskomitea, joka koostuu viidestä vuosittaisesta yleiskokouksessa valitusta henkilöstä. Verotuskomitea työskentelee joko seurakunnan puheenjohtajan tai hallintoneuvoston jäsenen johtamana ja opastamana. Näillä ei kuitenkaan ole komiteassa äänioikeutta. Verotuskomitean tulee jättää loppuunsaatettu työnsä seurakunnan hallintoneuvostolle helmikuun 28. päivään mennessä. Jos veronmaksaja on tyytymätön verotukseensa, on hänellä oikeus 14 päivän aikana, lähtien päivästä jolloin hänelle verotuksesta ilmoitetaan, jättää kirjallinen valitus hallintoneuvostolle. Maksamattomat seurakuntamaksut peritään lain mukaan (astunut voimaan 27.2.1897).

 

Yleiskokous

 

Vuosittainen yleiskokous pidetään aina helmikuussa. Kokouksessa valitaan aluksi uusi puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tämän jälkeen seurakunnan hallintoneuvosto antaa selostuksen aktiivisuudestaan kuluneen vuoden aikana, valitaan uusi hallitus, mikäli hallintoneuvoston kolmivuotinen virka-aika on päättynyt. Yleiskokous on päätäntävaltainen kun 1/3 seurakunnan äänioikeutetuista jäsenistä on läsnä; äänioikeutettuja ovat ne kaikki 21vuotta täyttäneet jäsenet, joilla ei ole ollut rästissä aiempien vuosien seurakuntaveroja. Seurakunnan sääntöjä voidaan muuttaa, jos 4/5 äänioikeutetuista päättää niin tehdä.Seurakunnan lakkauttaminenTilanteessa, jossa seurakunta päätetään lakkauttaa tulee seurakunnan omaisuus, niin kiinteä kuin irtainkin, luovuttaa jollekin toiselle juutalaiselle seurakunnalle, tai juutalaiselle instituutille Suomessa.

 

 

SYNAGOGAMME & Ahdus-talo

 

Ensimmäiset suunnitelmat laati suomalainen arkkitehti Gerhard Sohlberg vuonna 1905. Hänen piirustuksissaan synagoga oli kivirakenteinen, mutta se toteutettiin kuitenkin puisena. Lisäksi alkuperäisessä ehdotuksessa rakennukseen sijoittui myös koulu. Uudet piirustukset teki Sohlbergin suunnitelmien pohjalta viipurilainen rakennusmestari Viktor Riihelä vuonna 1909 ja synagoga otettiin käyttöön 1910. Vuonna 1926 rakennukseen tehtiin muutostöitä.

 

 

 

Viipurin juutalaisen yhteisön varsinainen hermokeskus on aivan kaupungin ydinkeskustassa Paraatikentän laidalla Linnoituksen kaupunginosan korttelissa n:o 18, tontilla n:o111 Linnankatu 23:ssa. Kiinteistö on ollut yhteisömme omistuksessa 28.1.1919 lähtien. Seurakuntakeskuksemme, eli Ahdus-talon vihkiäiset pidettiin sunnuntaina  9.2.1919.

Muilla Suomen juutalaisseurakunnilla ei ole vastaavaa yhteisön jäsenten hyvinkin moninaisia tapahtumia saman katon alle kokoavaa tilaa. Keskuksessa sijaitsee kansliamme ja yhteisömme arkisto sekä kirjastomme.

Juhlasalissa järjestetään käytännössä katsoen kaikki yhteisölliset tapahtumat, olivat ne sitten uskonnollisia juhlia, tai vaikkapa siionistisia kokouksia. Ahdus-talosta lukuisten eri yhdistystemme ja seurojemme aktiivit löytävät aina sekä vapaata toimitilaa, että jokseenkin aina myös muita erilaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Myös minjanina, eli kymmenen uskonnollisesti täysi-ikäisen miehen, kokoonsaaminen sapattijumalanpalvelusta tai jortsaitia eli muistorukousta varten on keskuksessa helppoa, sillä paikalla on yleensä aina ihmisiä. Tiettyjen juhlien, kuten esim. juutalaisen uudenvuoden eli rosh-hashanan viettoon on tulijoita jopa Helsingistä ja Turusta saakka.

Ahdus-talo

© 2015 VIIPURIN JUUTALAINEN SEURAKUNTA 

 

Tämän sivuston kirjoitukset perustuvat pitkälti Jukka Hartikaisen tutkimukseen: "Viipurin juutalaisen yhteisön vaiheita" ja Viipurin juutalaisen seurakunnan vuonna 1933 julkaisemaan Ahdus -lehteen. Lisäksi kuva-aineisto on suurelta osin peräisin kansallisarkistosta Juutalaisten seurakuntien kokoelmasta ja osittain Jukka Hartikaisen tutkimuksesta.

 

Tämän sivuston on toteuttanut Yaron Nadbornik vuosina 2015-2016.

Ariel Nadbornik oli korvaamattomana apuna projektissa.

 

Sivuston rakentamista on tukenut Etelä-Karjalan maakuntarahasto ja Helsingin juutalainen seurakunta.

  • Twitter Classic
  • c-facebook
E7