VIIPURIN JUUTALAINEN SEURAKUNTA

HISTORIAMME

Juutalaisten virallisen historian Viipurissa ja koko Suomessa voidaan katsoa alkaneen vuonna 1832, sillä tuolloin 18. toukokuuta sai peltiseppä Jacob Weikaim luvan, jäädä perheensä kanssa loppulämäkseen Viipuriin, jossa oli asunut jo vuodesta 1815.

 

Vuosi 1888 on sikäli merkittävä, että tuolloin suunniteltiin juutalaisten puhdistuksia Turussa ja ennen kaikkea Viipurissa. Syyskuussa 1888 juutalaisperheiden huoltajat kutsuttiin poliisikamarille yksityiskohtaista tutkimusta varten: juutalaisten maassaolon perusteet,ikä, elinkeino, perhesuhteet, sukutaustat ja entinen kotipaikka tarkistettiin ja merkittiin kirjoihin. Tämän jälkeen kuulustellut odottivat poliisin lausuntoa ja maaherran päätöstä. Lokakuun 15:ntenä 34 perheen perhenpäät kutsuttiin uudelleen poliisikamarille maaherran päätöstä kuulemaan. Viipurista, jossa tuolloin asui 208 juutalaista eli 52 perhettä. läänin maaherra J.A. Gripenberg ehdotti karkotettavaksi 125 henkeä (34 perhettä) puolen vuoden kuluessa. 29.3.1889 senaatti julkaisi uuden juutalaisasetuksen: asetuksessa myönnettiin tietyille nimeltä mainituille perheille oikeus jäädä Suomeen- toistaiseksi sallituille paikkakunnille: Helsinki, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Viipuri (jonne 32 perhettä sai olekeluluvan), Hamina, Sortavala, Suistamo tai Impilahden pitäjä, Kuopio ja Vaasa. Näiltä paikkakunnilta juutalaiset saivat muuttaa vain Helsinkiin tai Viipuriin.

 

Suomen ollessa Venäjän alaisuudessa maassa asuvat juutalaiset eivät voineet virallistaa seurakuntiaan, mutta seurakuntaelämä oli siitä huolimatta vilkasta. Viipurissa Venäjän armeijasta kotiutetut sotilaat olivat luoneet pikkuhiljaa perustaa seurakunnalliselle elämälle. Jumalanpalveluksia pidettiin tuolloin sotilaskasarmin huoneessa.

 

Viipurin synagoga on rakennettu 1910 ja peruskorjattu 1930. Synagogan on suunitellut arkkitehti Bruno Gerhard Sohlberg. Istumapaikkoja siinä on 250. Miehille paikkoja on 144 ja naisille 106. Toki kyseessä ei ole ensimmäinen kaupungin synagoga. Ensimmäinen synagoga oli 1861 toiminut puisessa rakennuksessa Punaisenlähteen torin läheisyydessä.